skip to main |
skip to sidebar
Jos maa ei ole ehtinyt routimaan niin siihen satanut lumi sulaa nopeasti. Keskimäärin Repoveden korkeudelle ensilumi sataa marraskuun kuudes päivä. Ensilumi määritellään Ilmatieteen laitoksen mukaan siten, että aamullakin on vähintään sentti lunta maassa. (Eli tämän päiväistä räntäsadetta ei vielä ihan ensilumeksi lasketa.) Pysyvä lumipeite sataa maahan tällä korkeusasteella keskimäärin itsenäisyyspäivänä. Yllä oleva kuva on otettu Pohjois-Kouvolasta 13. lokakuuta 2009. Silloin viime vuonna oli maa ensimmäisen kerran valkoisena. Linkki Ilmatieteen laitoksen lumitilastoihin.
Syksyn ensimmäiset myrskyt tuntuvat luissa ja ytimissä asti. Mutta niillä on luonnon kannalta hyvin tärkeä merkitys, syysmyrskyillä järvien vedet vaihtuvat. Kova tuuli painaa lämpimän pintaveden pohjaan ja nostaa raskasta neljä asteista pohjavettä pintaan, jolloin veden eri lämpökerrokset sekoittuvat. Tämä mahdollistaa ilman kylmetessä järvien jäätymisen. Vesien sekoittuessa syyskierto painaa myös järven pohjaan hapekasta pintavettä, jotta kaloilla on mahdollista selvitä talvesta jääpeitteen alla. Mikäli syyskiertoa ei tapahdu, kalat saattavat kuolla talven aikana hapen puutteeseen. Kuva on otettu Pohjois-Kouvolassa Kuusijärvellä 30.lokakuuta 2009, jolloin pienemmät järvet olivat ensimmäisen kerran menneet riitteeseen.
Jos maa ei ole ehtinyt routimaan niin siihen satanut lumi sulaa nopeasti. Keskimäärin Repoveden korkeudelle ensilumi sataa marraskuun kuudes päivä. Ensilumi määritellään Ilmatieteen laitoksen mukaan siten, että aamullakin on vähintään sentti lunta maassa. (Eli tämän päiväistä räntäsadetta ei vielä ihan ensilumeksi lasketa.) Pysyvä lumipeite sataa maahan tällä korkeusasteella keskimäärin itsenäisyyspäivänä. Yllä oleva kuva on otettu Pohjois-Kouvolasta 13. lokakuuta 2009. Silloin viime vuonna oli maa ensimmäisen kerran valkoisena. Linkki Ilmatieteen laitoksen lumitilastoihin.
Syksyn ensimmäiset myrskyt tuntuvat luissa ja ytimissä asti. Mutta niillä on luonnon kannalta hyvin tärkeä merkitys, syysmyrskyillä järvien vedet vaihtuvat. Kova tuuli painaa lämpimän pintaveden pohjaan ja nostaa raskasta neljä asteista pohjavettä pintaan, jolloin veden eri lämpökerrokset sekoittuvat. Tämä mahdollistaa ilman kylmetessä järvien jäätymisen. Vesien sekoittuessa syyskierto painaa myös järven pohjaan hapekasta pintavettä, jotta kaloilla on mahdollista selvitä talvesta jääpeitteen alla. Mikäli syyskiertoa ei tapahdu, kalat saattavat kuolla talven aikana hapen puutteeseen. Kuva on otettu Pohjois-Kouvolassa Kuusijärvellä 30.lokakuuta 2009, jolloin pienemmät järvet olivat ensimmäisen kerran menneet riitteeseen.
