Viime vuosisadan alussa Repoveden metsät olivat kovassa käytössä. Repoveden alue oli tärkeä puunhankinta-alue Kymiyhtiölle. Koska savotat olivat kaukana asutuksesta, metsätyömiehille rakennettiin savottakämppiä, joissa heillä oli mahdollista majoittautua savotoiden ajan. Repoveden alueella Kymiyhtiön kämppiä oli esimerkiksi Kivisilmässä, Perävuorella, Sikoniemessä sekä Saarijärvellä. Sikoniemen kämppää sanottiin lakanakämpäksi, koska siellä oli lakanatkin Kymiyhtiön puolesta.
Muillakin yhtiöillä oli alueella kämppiä, Tampellalla oli kämppä Emäntälahdessa ja Voikoskella Haimilla sekä Matalanjärvellä. Kämpät oli jaettu kahteen osaan ja niissä oli myös kaksi sisäänkäyntiä. Tylsä pää oli metsämiesten puoli. Toisessa puolessa kämppää oli terävä pää, jossa oli keittiö, emännän huone sekä kämpän kympin, eli savotan päällysmiehen huone. Keittiön ja miesten tylsän pään välillä oli vain luukku, elämänluukku, josta kämpän emäntä tarjoili ruuat metsätyömiehille.
Äidin puolen sukuni on ollut paljon töissä Repoveden savotoilla. Äidinisäni, Teiton Kauno, on ollut alueella "yhtiön miehenä" ja äidinäitini Kaarina sekä hänen siskonsa Anja ovat olleet yhtiön kämpillä emäntinä. Äitini ja enoni ovat syntyneet ja viettäneet lapsuutensa Kivisilmän kämpällä.
Kuvassa isotätini Anja Halinen Perävuoren kämpällä vuonna 1956.
