Sanojen alkuperästä tulee usein opastettaessa puhetta ja Ketunlenkillä on monesti ihmetelty Määkijä-nimen alkuperää. Kapiaveden Määkijänsalmi ylitetään Kettulossilla ja Määkijänniemi on muutamia vuosia sitten ennallistamispoltettu niemi, johon Kettulossi rantautuu. Alueella ei ole ollut maanviljelystä tai karjanhoitoa, joten en hyvällä tahdollakaan ole voinut liittää nimeä lampaisiin, vaikka se saattaisi ensimmäisenä tulla mieleen.
Tänään löysin netistä kuvan vanhasta kartasta vuodelta 1835, jossa oli kuvattu Repovettä nykyisen Lapinsalmen ja Kapiaveden kohdalta. Vanhassa kartassa Määkijänniemellä ei ollut nimeä. Terrivuori oli omalla paikallaan ja sen alapuoleinen lahti oli Terrilahti. Mutta Kapiaveden nimi oli vanhassa kartassa "Mäkienvesi". Mäkienveden niemi on tietenkin ollut ennen muinoin Mäkienniemi ja kansan suussa se on helposti kääntynyt Määkijänniemeksi. Samoin on aikojen saatossa käynyt Mäkiensalmellekin. Valkealalaiset ovat aina vierastaneet vaikeasti taipuvia sanoja ja niitä on muutettu kansan suuhun sopiviksi. Vanhasta paikallismurteestakin on ennen kokonaan puuttunut kirjain D, joka on usein korvattu helpommin lausuttavalla kirjaimella L.
Ylhäällä oleva kuva on otettu viime syksynä Terrivuoren päältä. Alhaalla kulkee Ketunlenkki, vasemmalla oleva niemi on Määkijänniemi ja kaukana vastarannalla on Lapinsalmen P-alue. Oikealla niemen takana on riippusilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti