Kulutin aikoinaan koulun penkkiä Kymenlaakson ammattikorkeassa Pöllipuolella eli Mussalon toimipisteessä ja valmistuin sieltä joitain vuosia sitten metsätalousinsinööriksi, siis ennen eräopasopiskeluaikoja. Nykyisin Kotkassa metsätaloutta opetetaan vielä muutaman vuoden ajan tekulla eli Metsolassa. Valitettavasti päätös koko alan opettamisen lopettamisesta täällä Kymenlaaksossa on jo tehty. Omat opiskeluajat ovat vielä sen verran hyvässä muistissa, että olen aina mielelläni mukana tukemassa ja sparraamassa metsäisten alojen opiskelijoita. Elokuussa Tervarummussa työharjoittelussa olivat Siikarannan erä- ja luonto-opasopiskelijat Jaana sekä Paula, jotka myöhemmin syksyllä tulivat vielä lisäkouluttautumaan melkein koko luokkansa voimin.
Syksyn aikana olen ollut mukana myös tulevan metsätalousinsinöörin, Samuli Eskolan opinnäytetyön tekemisessä. Opinnäytetyö oli tilattu Metsähallituksen luontopalvelupuolelta. Opinnäyte käsitteli Repoveden alueen metsien käyttöä viime ja tällä vuosisadalla, kansallispuistostatusta sekä tietenkin Repoveden tulevaisuutta. Olin mukana tuomassa työhön paikallisen väestön sekä luontoyrittäjän näkemystä. Samalla kerroin oppilaille myös tuoreimpia kuulumisia Repoveden alueelta.
Samulin opinnäyte herätti salissa paljon keskustelua, Repoveden alue oli tuttu ja sen nykytilasta sekä tulevaisuudesta tuli monenlaisia mielipiteitä. Opiskelijoilta saa aina raikkaita ja erilaisia ajatuksia, sekä hyviä huomioita, jotka itseltä välillä saattavat livahtaa ohi tai olla itsestään selvyyksiä. Ja niistä parhain lukee varmaankin Samulin kalvolla; Repovedellä on mahdollisuuksia yrittämiseen, pitää vain olla kekseliäs. Samulin työn jälkeen oli mukavaa vaihtaa kuulumisia omien opiskeluaikojen lehtorien kanssa, sekä tietenkin saada tukea ja vinkkejä oman yrityksen kuvioihin. Verkostoitumisessa on voimaa. :)