9.2.2012

Korpea vai kaskenkaatajia?

Eilen 8.2.2012 oli Kouvolan kansalaisopiston auditoriossa varsin mielenkiintoinen luento, jonka aiheena oli Kouvolan seutu muinaisuudessa; Korpea vai kaskenkaatajia? Luennoimassa oli kolme tohtoria; paleoekologi Teija Alenius sekä arkeologit Antti Lahelma ja Teemu Mökkönen (kuvassa). Ja he paljastivat eilisessä tilaisuudessa tuoreimman tutkimuksensa tuloksia. Tutkimusta on rahoittanut Kymin osakeyhtiön 100-vuotissäätiö.

Repoveden kansallispuiston alkuvaiheessa sama säätiö rahoitti myös tutkimuksen, jonka tuloksista paljastui uutta ja mielenkiintoista tietoa Repoveden alueella asuneista ihmisistä. "Sama maisema, eri kulkijat" oli tulos tästä tutkimuksesta ja siellä kerrotaan, kuinka Repoveden Katajajärven rannoilla on viljelty ohraa ja muita kasveja jo kivikauden lopulla. Aiemmin tämän aikakauden ihmisiä on pidetty puhtaasti keräilijä-metsästäjä ihmisinä. Sama maisema, eri kulkijat -kirja on osa Metsähallituksen julkaisusarjaa ja sen voi ladata omalle koneelle ilmaiseksi tästä linkistä.

Jo tuossa aiemmassa Repovettä käsittelevässä tutkimuksessa oli mukana Antti Lahelma, joka erikoistunut kalliomaalausten tutkimiseen. Kymenlaaksossa on paljon kalliomaalauksia ja Repovedeltäkin niitä on löytynyt kaksi. Tunnetuin lähialueiden maalauksista on varmasti Verlassa. Lahelma kertoi eilen, kuinka kalliomaalauksia olisi tulkittava, koska muinainen kalliotaide ei ole pelkkiä kuvia. Kalliomaalauksen paikassa on paljon enemmän kerrottavaa kuin seinämässä olevassa punamultatahrassa. Paikalla voi olla kaunis ja koskettava näköala tai erikoinen äänimaisema, kuten luolissa tai koskien suulla. Myös kallion muodot voivat olla poikkeuksellisia ja niistä voi erottaa vaikkapa ihmiskasvot. Tai paikka on voitu valita uskonnollisilla perusteilla, jolloin se on voinut olla paikallisen shamaanin pyhäpaikka, jossa hän on hakenut vaikkapa yhteyttä aliseen maailmaan.

Tilaisuuden lopussa Lahelma kertoi myös vinkkiä siitä, miten kannattaa toimia, jos epäilee löytäneensä rekisteröimättömän kalliomaalauksen. Siitä kannattaa ottaa kuva, jonka voi laittaa sähköpostilla suoraan tutkijalle, tässä tapauksessa sähköposti tulee perille kirjoittamalla alkuun antti.lahelma ja loppuun @merkin jälkeen helsinki.fi

Ja sitten niihin tutkimuksen tuloksiin. Koska tohtorit eivät niitä ole suurelle medialle paljastaneet ja tässäkin tilaisuudessa vain vilauttivat hieman tuloksia, niin en halua niistä teille vielä kertoa. Tulosten analysointi on edelleen työnalla ja niistä tulee varmaan aikanaan tietoa. Säästetään kunnia heille, kelle kunnia kuuluu. :)