 |
| Kuva on Repoveden savotoilta sotien jälkeen. |
Saarijärven vanhalle Kymiyhtiön savottakämpälle saapui mies.
Vuodet olivat maalanneet miehen kasvoihin juonteita ja värjännyt hiukset
harmahtavaksi, kulunut kesä oli päivettänyt ihon lämpimän ruskeaksi. Mies tuli
käymään tutussa kämpässä, joka oli ollut hetken aikaa hänen kotinsa joskus
1960-luvun alussa.
Miehen tarina oli kuin Huovisen kirjasta. Karjalan evakko.
Siitä kaikki oli aikanaan alkanut. Sotien aikana hän oli ollut vielä sen verran nuori,
että rintamalle ei ollut asiaa vaikka haluja olisi kyllä riittänyt. Koti jäi
kannakselle ja perhe muutti köyhiin oloihin Kymenlaaksoon. Nuorena miehenä veri
veti maailmalle ja sitä maailman houkutusta riitti sitten ensimmäiselle
savotalle saakka. Kotona Karjalassa oli isä jo aikanaan opettanut miten saa
isotkin puut kaadettua ja sahan pidettyä terässä. Sitä kautta hänestä tuli sitten metsienmies. Repussa
kulki hieman evästä, kiepillä oleva pokasahanterä sekä kirves.
Pian nuoren miehen vei lentojätkien elämäntyyli mukanaan.
Töitä tehtiin ahkerasti aina seuraavaan tilipäivään asti. Sen jälkeen oli
sitten sitä rillumareita kylillä, jonka jälkeen tie vei metsäpolkujen läpi
uudelle kämpälle ja savotalle. Ja niitä metsäsavotoita sotien jälkeisessä Suomessa kyllä riitti. Ei siellä metsätyömailla turhia kyselty mistä
olit tullut ja minne menossa. Jos työhaluja riitti, niin kyllä tekevälle oli töitä tarjolla. Sillä mallilla meni sitten useampi nuoruusvuosi ja matka jatkui
pitkin itärajaa savottatyömaalta toiselle, aina pohjoisemmas ja pohjoisemmas.
Kainuun korvissa elämisen tahti hidastui ja työ samalla
savotalla alkoi maistua pidempäänkin. Tiedä sitten olisiko syy ollut nuoren
miehen vanhemmiten viisastuneissa ajatuksissa vai kauniissa kämppäemännässä. Samaiselta
savotalta nuorimies oppi myös uuden kirveenvarren mallin. Malli oli aivan erilainen
mitä isä oli aikanaan kotipuolessa opettanut tai millaisia etelän savotoilla
käytettiin. Mutta hyvin se tarttui käteen, ja niin tarttui se kämppäemäntäkin. Molemmat
lähtivät kevään tullen ja lumien sulaessa miehen mukana etelään.
