Matkailun Master Planissa ei sinänsä tullut mitään uutta ja ihmeellistä esille mutta omituista oli, miten se keskittyi lähes puhtaasti Repoveden palvelujen tai konsulttien mielestä palvelumattomuuden käsittelyyn. Ja taas samat vanhat ideat oli hyvässä kierrätyksessä. Puistoon pitäisi saada hotellia ja ravintolaa, chalet-huviloita ja kahvila. Retkeilykeskusta, infopistettä ja luontotupaa. Luontokeskus, jossa voisi alueen oppaat odottaa ryhmiä opastettavaksi ja ohjelmapalveluyrittäjät kaupata omia tuotepakettejaan, välinevuokraustakaan unohtamatta. Ja kun nämä kaikki on rakennettu, niin asiakkaita tulee ovista ja ikkunoista tuoden rahaa alueelle ja veroeuroja kaupungille.
Enpä tuohon osaa enää enempää sanoa. Minusta alueen kehittämisen pitäisi lähteä liikkeelle jo olemassa olevasta eikä mistään korkealentoisista visioista. Tärkeintä on alueen luonto ja sen säilyminen. Ei sitä pidä yrittää rahastaa, eikä Repoveden ruskaa pidä yrittää peittää millään neonmainosvaloilla tai liiallisella rakentamisella. Repovedelle tullaan hakemaan rauhaa. Monet löytävät sen jo heti Lapinsalmelta, toisten pitää taas lähteä kauemmas sydänmaille, omaan yksinäiseen niemennokkaansa lammen rannalle. Jos Repoveden luonto rikkoutuu, ei matkailullakaan ole enää mitään mitä markkinoida. Toivottavasti tämä ajatus pysyy kirkkaana myös konsulttien ja muiden markkinamiesten mielessä vaikka se tänään hienoista slaideista puuttuikin.
