Suomessa on kahta leppää, harmaaleppää ja tervaleppää. Lepät on helpoin erottaa kasvupaikasta, lehdistä sekä kävyistään. Tervaleppä viihtyy rannoilla ja muissa kosteissa paikoissa. Sen runko on puumainen, tummanharmaa ja vanhemmiten siihen tulee kaarnaa. Tervalepän lehdet ovat pyöreitä, joissa on tylppä tai "lantto" pää. Lisäksi lehdet ovat tahmeita, tervaisia. Sen pienissä urvuissa eli kävyissä on pieni kanta, eli ne ovat perälliset toisin kuin harmaalepällä. Harmaalepän lehdet ovat taas suippokärkisiä ja enemmän sahalaitaisia.
Mutta miksi muihin puihin tulee komea ruska mutta ei leppiin? Lepät tekevät yhteistyötä frankia-nimisen sienibakteerin kanssa, joka elää lepän juurimukuloissa. Bakteeri pystyy sitomaan ilmasta typpeä ja luovuttaa sitä lepälle, jolloin lepän ei tarvitse kesän jälkeen kerätä typpeä talteen lehtien lehtivihreästä. Tästä syystä lepän lehdet putoavat maahan vihreinä tai tylsänruskeina eivätkä lainkaan vaihda itselleen ruskaväriä syksyisin.
