Luonto opettaa

CC commons.wikimedia.org/wiki/File:Rhamnus_frangula.jpg

Kevät alkaa olla jo sen verran pitkällä, että omat opinnot Hämeenlinnan opettajakorkeassa ovat jo hyvällä mallilla. Ensi viikolla aloitan opintoihin liittyvän harjoittelun Kouvolan seudun ammattiopiston Luonnonvaran toimipisteessä Anjalassa.

Tänään olen koonnut materiaalia opetettavaa kurssiani, eli luonnontuntemuksen perusteita varten. Ajattelin lähteä oppilaiden kanssa kevyesti liikkeelle, eli ensimmäisenä luvassa on luontotyypityksen perusteita, yleisimmät Etelä-Suomen puut ja pensaat sekä nisäkkäät. Pala kakkua siis. Loppukurssille on vielä luvassa iso kasa kasveja ja lintuja, jotka ovat huomattavasti haastavampia kokonaisuuksia.

Mutta pensaista ajattelin teille muillekin esitellä Repovedelläkin tavattavan korpipaatsaman (kuvassa). Paatsama on melko yleinen ja se viihtyy kosteissa metsissä, metsänreunoissa ja rannoilla. Vaikka se on pensaana melko yleinen, ei sitä monikaan tunnista. Paatsama kasvaa metristä neljään korkeaksi ja sen tunnistaa kiiltävistä ja ehytlaitaisista lehdistä. Paatsaman marjat ovat ensin raakoina vihreitä ja muuttuvat kypsyessään ensin punaisiksi ja lopulta mustiksi. Marjat ja tuore kuori ovat myrkyllisiä.

Syy miksi paatsama on syytä oppia tuntemaan on sen rohdoskäytössä. Ja nimenomaan niinpäin, että pensasta ei tule vahingossa käytettyä. Paatsama, ja etenkin paatsaman kuori on todella tehokas ulostuslääke, jonka rohdoskäyttö tunnetaan laajasti ympäri Eurooppaa. Ajattelemattomalla makkarakeppivalinnalla voi olla siis hyvinkin yllättäviä ja nopeatempoisia vaikutuksia.

Paatsaman voi sekoittaa myös lehtokuusamaan tai pensaskokoiseen tuomeen. Kuusamalla marjat ovat punaiset ja lehdet ovat tiheänukkaiset ja tuntuvat karvaisilta. Tuomella taas lehti on tiheästi sahalaitainen.
Ja loppuun muistuttaisin vielä, että kansallispuistossa ei todellakaan ole suotavaa hakea makkarakeppejä tai onkivapoja elävistä puista.